On mahdollista tietää, onko potilaalla epänormaali hyytymistoiminto ennen leikkausta, estää tehokkaasti odottamattomia tilanteita, kuten jatkuvaa verenvuotoa leikkauksen aikana ja sen jälkeen, jotta saadaan paras leikkausvaikutus.
Kehon hemostaattinen toiminta saadaan aikaan verihiutaleiden, hyytymisjärjestelmän, fibrinolyyttisen järjestelmän ja verisuonten endoteelijärjestelmän yhteistoiminnalla.Aiemmin käytimme verenvuotoaikaa hemostaattisten toimintahäiriöiden seulontatestinä, mutta sen alhaisen standardoinnin, huonon herkkyyden ja kyvyttömyyden heijastaa hyytymistekijöiden sisältöä ja aktiivisuutta vuoksi se on korvattu hyytymistoimintotesteillä.Hyytymistoimintotestit sisältävät pääasiassa plasman protrombiiniajan (PT) ja PT:stä lasketun PT-aktiivisuuden, kansainvälisen normalisoidun suhteen (INR), fibrinogeenin (FIB), aktivoidun osittaisen tromboplastiiniajan (APTT) ja plasman trombiiniajan (TT).
PT heijastaa pääasiassa ulkoisen hyytymisjärjestelmän toimintaa.Pitkittynyt PT havaitaan pääasiassa synnynnäisen hyytymistekijän II, V, VII ja X vähenemisen, fibrinogeenin puutteen, hankitun hyytymistekijän puutteen (DIC, primaarinen hyperfibrinolyysi, obstruktiivinen keltaisuus, K-vitamiinin puutos ja verenkierron antikoagulanttiaineet. PT:n lyheneminen on havaitaan pääasiassa synnynnäisessä hyytymistekijä V:n nousussa, varhaisessa DIC:ssä, tromboottisissa sairauksissa, oraalisissa ehkäisyvalmisteissa jne.; PT-seurantaa voidaan käyttää kliinisten suun kautta otettavien antikoagulanttilääkkeiden seurantana.
APTT on luotettavin endogeenisen hyytymistekijän puutteen seulontatesti.Pitkittynyt APTT havaitaan pääasiassa hemofiliassa, DIC:ssä, maksasairaudessa ja massiivisessa pankkiverensiirrossa.Lyhentynyt APTT nähdään pääasiassa DIC:ssä, protrombottisessa tilassa ja tromboottisissa sairauksissa.APTT:tä voidaan käyttää hepariinihoidon seurantaindikaattorina.
TT-ajan pitenemistä havaitaan hypofibrinogenemiassa ja dysfibrinogenemiassa, lisääntyneessä FDP:ssä veressä (DIC) ja hepariinin ja heparinoidiaineiden esiintymisessä veressä (esim. hepariinihoidon aikana, SLE, maksasairaus jne.).
Kerran oli päivystävä potilas, jolle tehtiin ennen leikkausta laboratoriokokeet ja hyytymistutkimuksen tulokset olivat pitkittynyt PT ja APTT, ja potilaalla epäiltiin DIC:tä.Potilaalle tehtiin laboratorion suosituksesta sarja DIC-testejä ja tulokset olivat positiivisia.Ei ilmeisiä DIC-oireita.Jos potilaalle ei tehdä hyytymistestiä ja suoraa leikkausta, seuraukset ovat tuhoisat.Monet tällaiset ongelmat löytyvät hyytymistoimintotestistä, joka on vienyt enemmän aikaa sairauksien kliiniseen havaitsemiseen ja hoitoon.Koagulaatiosarjatestaus on potilaiden hyytymistoiminnalle tärkeä laboratoriotesti, jolla voidaan havaita potilaiden epänormaalit hyytymistoiminnot ennen leikkausta, ja siihen tulee kiinnittää riittävästi huomiota.